Márkanat ja Læstadius
Ivgobađa márkanat ledje boarrasepmosat ja dehálepmosat Davvi-Norggas. Oktan sivvan dasa lei márkaniid vuogas sajádat. Ivgobahta lei lunddolaš deaivvadanbáiki siseatnán ja riddoguovllu olbmuide. Nubbin sivvan sáhtii leat ahte nd. mearrasámi vearu čoaggin lei dáhpáhuvvan dáppe dihto jahkeáiggiid. Vearročoaggima oktavuođas šattai lunddolažžan maid gávppašit. Ivgobađa márkanat leat čálalaš gálduin namuhuvvon juo 1571. Márkanat ledje maid lunddolaš báiki lestadianismma sisafievrredeapmái Davvi-Romsii.
Ivgobađas ledje márkanat guovttegeardde jagis, skábmamánus ja ođđajagimánu loahpas. Áigemuttuin lei várra oktavuohta njuovadanáiggiide ja dasa ahte ledje johtinsiivvut. Márkanat ahtanušše 1800-logus nu ahte šadde Davvikalohta stuorimus márkanin. Jagis 1855 vuvdojuvvui 54 000 kilo sáidi, 18 000 kilo jáffut, 36 000 kilo vuodja, 3 000 kilo gáfet ja 1000 – 2000 bohccogoruda. Bohccobiergu, rievssahat, vuodja, jáffut ja guolli ledjege deháleamos vuovdingálvvut.
Ivgobađas deaivvadedje boazosápmelaččat, Durdnosleagi gávpejasat, dáza gávpejasat ja norgalaččat, ja lagašguovlluid sámit ja kvenat. Dat geat bohte márkaniidda ledje gaikkat sorjavaččat guđet gummiineaset. čakčamárkaniin gávppašedje duottarolbmot mearragátte olbmuiguin, ja danin dat márkanat gohčoduvvojedje lappemarkedin – nappo sámi márkanin. Ođđajagimánu márkanat fas ledje ožžon nama kveanaid márkanat. Dohko bohte ámmátgávpejasat Durdnosleagis.
Márkanat ledje maid buresboahtán molsašuddan lossa árgabeaivái. Márknaniin ledje guoimmuheapmi, njálgosat, imašlaš báhkkat ja lihkkoreivvet. Dovddus lei maid dajaldat "gávdnat márkanmoarsi dahje -irggi".
Jagi 1900 maŋŋá álggii márkandoaibma geahppánit. Ruovdemáđiid huksen, dámpavanccat ja ođđa bálgát dahke gálvofievrridemiid beaktileabbon nášunálastáhtaid siste. Rájiiid rastá gávppašeapmi oaččui eanet gilvaleddjiid. Politihkalaš vuosteháhku rádjegávppašeapmái dagahii ovttas ovddabealde máinnašuvvon sivain ahte márkangávppašeapmi massii iežas mearkkašumi. Maŋimuš márkanat lágiduvvojedje 1955.
Ivgobađa márkanat ledje maid uksan lestadianismma sisafievrredeapmái Davvi-Romsii. Gárasavvona suohkanbáhppa Lars Levi Læstadius sáddii vuoiŋŋalaš láidesteddjiid Ivgobahtii jagis 1848. Læstadiusa julggástusbargu dagahii morránanlihkadusa mii leavai miehtá Davvikálohta. Lestadianisma oaččui saji erenoamážit sámiid ja kveanaid gaskkas. Oktan sivvan dasa lei ahte Læstadius ja su maŋisboahttit geavahedje báikkálaš giela ja veardádusaid mat čatnašuvve olbmuid árgabeaivái. Alkohola geavaheapmi lei dan áigge stuorra sosiálalaš váttisvuohtan. Sárdneolbmát sárdno garra jienain báhpaid guoktilašvuođas geat sárdno Ipmilsáni ja seammás maid vuvde buolleviinna. Sárdneolbmát nannejedje dábálaš olbmuid iešdovddu go dadje ahte oktageardánis eallin geafivuođas dagaha álkibun beassat almmi poarttaid čađa Ipmila lusa.
1930-logu rájes lea lestadianisma stáđisnuvvan váikkuheaddji ja láidesteaddji lihkadussan Davvi-Romssas. Lihkadus gullá Norgga stáhta girkui, vaikko dávjá lihkadusa siste lea stuorra duhtameahttunvuohta stáhta girkopolitihkkii. Ivgobađa márkaniid áigge doalai lestadianalaš searvegoddi stuorra čoakkalmasaid. Go márkanat nohke 1955, de jotke lestadianalaččat čoakkalmasaineaset doppe juohke skábmamánu.
