Musea historjá
Davvi-Romssa musea ásahuvvui miessemánu 20. b. 1979. Juo álggu rájes lei čielggas ahte museas galggai leat iežaslágan hápmi. Musea lea ekomusea mii gokčá Davvi-Romssa guhtta suohkana; Omasvuona, Ivgu, Gáivuona, Ráissa, Skiervvá ja Návuona. Juohke suohkanis lea sierra kulturhistorjjálaš rusttet, mat ovttas addet rastáčuohpastaga guovllu kulturhistorjjás.
Davvi-Romssa guovllus lea gelddolaš historjá ja geografiija. Dáppe sáhtát vásihit stuorra ábi sigáhiid olggumuš rittus, vuonaid kultureanádaga ja siseatnanvákkiid rikkis šaddodaga ja elliid valljodaga. Guovllu historjjás vuhttojit 10 000 jagi áigásaš kulturdeaivvadeamit. Dáppe lea sápmelaččat, dážat ja kvenat eallán bálddalaga jahkečuđiid.
Duiskalaččaid geassádeami geažil 1944 duššaduvvui stuorra oassi guovllu materiálalaš kulturárbbis, ja dat dagaha ahte Davvi-Romssa Museas leat erenoamáš geatnegasvuođat seailluhanbarggus. Guovllu olbmot leat dorjon olu musea barggu. Dainna lágiin lea Davvi-Romssa museas stuorra gálvo- ja govvačoakkáldagat mat dokumenterejit áiggi ovdal ja maŋŋá nuppi máilmmesoađi.
